Tuulessa kuulen nimesi, tuuli kuiskatkoon kuiskaukseni! Tänään on ollut hyvä päivä, kaikkien vastoinkäymisten jälkeenkin on mukava hymyillä. En usko että tämän jälkeen voisi tulla jotain sellaista mistä meidän perheemme ei yli pääsisi. Rakkautta voinemme ylistää suurimmaksi voimavaraksemme...ja puhumisen. Olemme puhuneet surustamme yhdessä, itkeneet yhdessä. Yhdessä olemme myös luvanneet nousta pystyyn tästä surusta sillä jos omat jalkamme eivät kantaisi tiedämme että vieressämme olevat auttaisivat meitä pysymään pystyssä. Käsi kädessä, rakastavana perheenä kävelemme tuulta vasten sillä uskon että sadepilvien takana aurinko odottaa aikaansa ja sitä että saa jälleen olla rakentavana voimana uuden alun luvun alkaessa. Uskon että siellä missä äiti on, isän vierellä hän voi olla huoleton sillä me pärjäämme. Äitinä hän jätti hienoimman perinnön mitä voi lapsilleen jättää... rajattoman rakkauden voiman sekä uskon uuteen, parempaa huomiseen.

Kiitos äiti <3